Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Painajainen

Se minua riivaa,
ei jätä rauhaan.
Odottaa, että sielu viaton,
haavoittumimmillaan on.

Silloin saapuu luokseni,
ei tuloa estä kyyneleeni.
Anon siltä armoa,
huudan turhaan apua.
Haluan kaikin keinoin paeta,
muttei se hyväksy näitä aikeita.

Tarttuu puolustautuviin,
täriseviin ranteisiin.
Pitelee lujaa paikallaan,
alkaa aikeitaan toteuttaan.
Veitsen löi sieluni läpi,
mieleni palasiksi repi.
Jatkuvasti minua kiduttaa,
ei tahdo lopettaa.
Sadistisesti janoaa,
haavoittuvinta uhriaan.

Aamun sarastaessa hellittää,
viimein irti päästää.
Silti kahleita raahaan,
pysty en sitä unohtamaan.
Tulen pian hulluksi,
huudan: "päästä minut vapaaksi!"
Itken palasina pieninä,
sieluni viimeisiä rippeitä.

Vapaaksi ryhdyn pyrkimään,
tartuttuani veitseen tylsään.
Miksi itseään huijaamaan,
ei näin pääse vapautumaan.
Vapaaksi koskaan pääse en,
ikuiset muistot varmistaa sen.
Saapuu taas uudelleen,
ensi yönä sama painajainen.

 

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

**********************************************************************************************************************************

©2018 Enkelin Siivet - suntuubi.com